Mitä ennakointi voi oppia Kalevalasta?

Suomen kansalliseepos on 181 vuotta vanha ja sen sisältämät runot vielä runsaasti vanhempia. Iästään huolimatta se sisältää runsaasti edelleen ajankohtaisia tarinoita ja oppeja, joihin viitataan edelleen. Mutta mitä annettavaa sillä on tulevaisuuden ennakointiin?  Tässä viisi asiaa, jotka hyödyttävät sekä ennakoinnin prosessia, että vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien sisältöä.

1. Kielikuvat

Kalevala tarjoaa runsaasti kielikuvia vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvailemiseksi. Lauletaanko meidät suohon vai onnistummeko takomaan uuden Sammon? Tällaiset kielikuvat auttavat hahmottamaan mahdollisia tulevaisuuksia. Lisäksi niiden taustalla olevat tarinat liittävät ne laajempaan kontekstiin. Mitä Sammolle tapahtuu? Miksi meidät lauletaan suohon?

2. Sanan voima

Kalevalan useissa tarinoissa, erityisesti Väinämöistä koskevissa, toistuu sanojen merkitys. Oikeilla sanoilla saa loitsittua vastahakoiset sepät kuusen kyydissä Pohjolaan ja uhoavat Joukahaiset uppoamaan. Sana on miekkaa väkevämpi. Samalla tavalla ennakoinnissa käytettävillä sanoilla on vaikutusta siihen, millaisena tulevaisuus näyttäytyy. Puhummeko pakolaistulvasta, hallitsemattomasta maahanmuutosta vai hädässä olevien auttamisesta? Entä onko Suomessa kestävyysvaje ja tarve kilpailukykyloikalle vai hyvä luottoluokitus ja kilpailukykyinen ja stabiili toimintaympäristö uudelle liiketoiminnalle? Sanat kehystävät tulevaisuudennäkymän ja rajoittavat sitä, mitä pidämme mahdollisena tai uskottavana.

3. Alkuperän tietämisen tärkeys

Yksittäisten sanojen lisäksi on tärkeää ymmärtää niiden kuvaamien asioiden syntyhistoria. Tällä tavalla voi päästä sanan haltijaksi. Rauta taipuu sepän tahtoon, kun sen synty kuvataan ja verenvuoto saadaan tyrehtymään, kun haavan syy selvitetään. Ennakoinnissakin on tärkeää ymmärtää sanojen ja käsitteiden historia. Mihin käsite on aiemmin liitetty ja miten se eroaa nykyhetken tai tulevaisuuden tulkinnasta? Tältä osin ennakoinnissa on usein kyse olemassa olevan kyseenalaistamisesta, jotta tulevaisuudelle saadaan tilaa. Mutta jotta kyseenalaistaminen on mahdollista, täytyy ymmärtää mitä kyseenalaistetaan.

4. Osista koostuva kokonaisuus

Kalevala koostuu useasta runosta, jotka on koottu ympäri Suomea. Lönnrot koosti siitä kokonaisuuden, jossa runot kytkeytyvät toisiinsa ja antavat kokonaiskuvan tarunomaisesta ja menneestä, mutta kuitenkin tutusta maailmasta. Samalla tavalla, tosin huomattavasti pienemmässä mittakaavassa, tulevaisuudenkuvia muodostetaan useisiin erilaisiin lähteisiin tukeutuen ja eri sidosryhmien näkemyksiä kuunnellen. Lopputuloksena on siististi paketoitu kokonaisuus. Mutta on hyvä ymmärtää, että tämä kokonaisuus on jonkun luoma ja edustaa hänen näkemystään asioistaan, samalla tavalla kuin Lönnrot valitsi runojen eri versioista hänen mielestään kokonaiskuvaan sopivimmat ja päätti korostaa joitain asioita enemmän kuin toisia.

5. Uudelleentulkinta

Osista koostuva kokonaisuus on avoin jatkuvalle uudelleentulkinnalle.  Vaikka Kalevalan runomitta, toisto ja kieli saattaa vaikuttaa turhan koukeroiselta nykyään, sen tarinoihin palataan yhä uudelleen niin taiteessa kuin poliittisessa keskustelussa. Hyvät ja voimakkaat käsitteet ja kielikuvat jäävät elämään ja muokkaavat toimintaamme ja sitä kautta tulevaisuutta. Tämä on hyvä pitää mielessä ennakoinnissa tulevaisuuden kuvia hahmotellessa.